Miksi lukustipendi

”Jos ei pidä huolta yleissivistyksestään ja ymmärryksen taidostaan, ihminen on helposti vietävissä. Kaikenlainen menestyminen elämässä, työssä, ihmissuhteissa riippuu kyvystä tulkita, ja se on kiinni lukemisen taidosta.”

 Ajatuksen esittää Kangasalan lukion rehtori, äidinkielenopettaja Maria Kaakkolammi. Hän on ollut suunnittelemassa Idmanin säätiön lukustipendiä, joka on uusille ylioppilaille lukemisen harrastuneisuudesta lukioaikana myönnettävää 500 euron huomionosoitus.

Lukustipendi syntyi huolesta lukemisen ja sen myötä opintomenestyksen rapautuvasta kehityksestä. Yleissivistyksen, lukutaidon ja kokonaisuuksien ymmärtämisen taidon heikkeneminen vahvistaa esimerkiksi populismia, näkee Maria Kaakkolammi. ”Kaikki riippuu todellakin siitä, miten osaa maailmaa tulkita.”

Ensimmäiset stipendit Idmanin säätiö jakoi ylioppilaille lukuvuonna 2020-21. 500 euron stipendi on tuntuva tunnustus.

 Merkittävää on myös, että stipendi ei ole riippuvainen opinto- tai ylioppilastutkintomenestyksestä. Itseasiassa tunnustusta voi hakea, kun aikomus on jatkaa opintoja korkeakoulussa tai yliopistossa ja kun lukio-opintojen aikana pakollisina luettavien teosten määrä ylittyy yhdellä. ”Uusilla hakukriteereillä haluamme kannustaa opiskelijoita ylipäätään tarttumaan kirjaan ja innostaa lukemaan.”

Ensimmäisten hakukierrosten aikana äidinkielenopettajat ovat hämmästelleet, miten runsaita, monipuolisia ja visuaalisia tuotoksia opiskelijat ovat stipendihakemuksistaan tehneet. Median keinot tuntuvat siis olevan hyvin hallussa.

 Tarkoitus on kuitenkin painottaa lukemista maailman jäsentämisen ja ymmärtämisen välineenä: ”Jos tekstin kokonaisuuksia ja syy-yhteyksiä ei löydä, kyse on vakavasta kognitiivisesta puutteesta. Lukiolaisista on tekstejä analysoitaessa jo nähtävissä, että tyylilajeja ei eroteta, tekstistä ei osata tunnistaa esimerkiksi ironiaa.”

Lukustipendi onkin Maria Kaakkolammin mukaan äidinkielenopettajille arvokas työkalu lukemisen tärkeydestä muistuttamiseen. ”Lukevan ihmisen tunnistaa välittömästi hänen tuottamastaan tekstistä. Surullista on se, että kaikki nuoret eivät ymmärrä, miten selkeästi tämä näkyy ja miten lukeminen vaikuttaa ihmiseen. Maailma ei ehkä olekaan niin mustavalkoinen, kun harrastaa lukemista.”

Nuorten ajankäyttö on varsin kilpailtu areena. Sosiaalinen media ja pelimaailma tarjoavat nopeita mielihyvän lähteitä. Perinteiset harrastukset, television ja elokuvien katselu vaativat aikaa. Kännykät ja niiden tarjoamat mahdollisuudet varastavat pahimmassa tapauksessa myös koulupäivät.

 Lukeminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Monelle nuorelle kirjaan tarttumisen kynnys onkin liian korkea.

”Toki, kun nuori kasvaa lukiolaiseksi ja akateemiset taidot alkavat karttua, kunnianhimo oppia maailmaa syvällisemmin voi herätä”, luottaa Maria Kaakkolammi. ”Siinä vaiheessa voi ymmärtää myös, että lukemisella on iso yhteys paitsi opintomenestykseen myös menestykseen elämässä.”