Ensimmäinen Fulbright-Idman Grant -stipendiaatti Eero Kaarsalo:
Apuraha on mahdollistaja
Kauppatieteiden kandidaatti Eero Kaarsalon, 23, loppuvuosi on poikkeuksellisen intensiivinen. Hän keskittyy Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen maisteritukinnon opintojensa lisäksi Fulbright-Idman Grant -ohjelman vaatimiin tasokokeisiin. Englannin kielen tasokokeen hän sanoo suorittaneensa heti apurahan varmistuttua ja saaneensa siitä ”tyydyttävän tuloksen”, siis sellaisen, joka kelpuutetaan kaikkein kilpailluimmissakin Yhdysvaltain yliopistoissa.
Tavoitteena on jättää hakemukset yliopistoihin alkuvuodesta. Toukokuussa pitäisi opiskelupaikasta olla jo tieto.
”Olen kunnianhimoinen, mitäpä sitä kiertämään. Apuraha ei ole pääsylippu, se on vasta mahdollistaja. Itse pitää viedä homma maaliin”, Kaarsalo naurahtaa Tampereen Torni-hotellissa. Taustalla tuoreeseen lumivaippaan peittynyt Tampere muistuttaa juurista. Mieli on samaan aikaan jo kaukana: ”Pitää osata nähdä yhtä aikaa monta asiaa. Apuraha on valtava saavutus ja kovaa valuuttaa, johon liittyy myös suuri vastuu.”
Ensimmäiseksi Fulbright-Idman Grant -stipendiaatiksi valittu Kaarsalo miettii nyt ennen kaikkea voimiensa jakamista ja kiinnostuksiensa rajaamista. Pohdinnassa on pääasiassa Master of Management –tutkinto, joka mahdollistaisi erikoistumisen. Kaarsalon mieleen olisi esimerkiksi yrittäjyyden ja innovaatioiden johtaminen.
”Erityisesti olen kiinnostunut johtamisen eettisestä ulottuvuudesta, kestävästä hyvän hallintotavan mukaisesta johtamisesta. Ideaalia olisi löytää yliopisto, jossa voisin yhdistää kauppatieteellisiin opintoihini taiteelliset opinnot.”
Kaarsalo vanhemmat ovat arkkitehtejä: ”Arkkitehtuuri on taiteen ja tekniikan liitto. Lapsuuttani sävyttänyt kodin boheemi, taiteellinen ilmapiiri on kasvattanut luovaa luonteenpiirrettäni.”
Samalla Kaarsalo kuvaa, miten sukupolvet kasvavat aina erilleen toisistaan. Hänelle se tarkoittaa tietynlaisen analyyttisyyden vahvistumista.
”Suomessa ei pysty enää toteuttamaan arkkitehtuurin ideaalia samalla tapaa kuin aiemmin. Alvar Aallon edustama arkkitehtuuri ei ole enää mahdollista. Tämä on myös yksi syy, miksi olen valinnut alakseni kauppatieteet. Jotta pääsee toteuttamaan intohimojaan, täytyy olla jotain kättä pidempää, ettei joudu vietäväksi. Taloudellisten paineiden ja taiteellisen tavoitteen ristipaine minua kiinnostaa.”
Itseasiassa Kaarsalo on hieman hämillään Fulbright-Idman Grant -apurahan saamisestaan. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat kehittyneet nopeasti yllättävään suuntaan. Ratkaisu Yhdysvaltoihin opiskelemaan lähdöstä vaikuttaa tulevaisuuteen pitkälle jo pelkästään lähivuosien asumista ajatellen.
Yhdysvalloissa Kaarsalo ei ole aiemmin käynyt, vaikka maan kansainväliset suhteet ja toimet ovatkin hänen elämäänsä tulleet siviilipalveluksen kautta.
Kun ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikkö etsi keväälllä 2022 Katajanokalle siviilipalvelushenkilöä, Kaarsalo ei ajatellut astuvansa yhdelle maailmanhistorian merkittävän käännekohdan keskeiselle näyttämölle.
”Ajattelin, että wautsi, onpa mielenkiintoista. Siinä vierähti sitten kymmenen kuukautta todella ikimuistoisissa merkeissä erilaisine huippukokouksineen sekä ulkoministeri Antony Blinkenin ja presidentti Joe Bidenin vierailuineen. Sama jännitys jatkuu syksyllä, kun pääsen Yhdysvaltoihin kokemaan edessä olevat presidentin ja kongressin vaalit. Tällaisia tapahtumia on vaikea hahmottaa käsillä olevassa hetkessä. Kyse on tosiaan once in a lifetime, kerran elämässä mahdollisuudesta, josta on varmasti jälkipolville kertomista.”
Kaarsalo sanoo toisaalta tähtien olleen hänelle suotuisia, toisaalta tiedostavansa tekemänsä määritietoisen työn tulevaisuutensa polun luomiseksi. Kohtalonuskoiseksi hän ei tunnustaudu vaan utelias ja avoin mielensä on tunnistanut ohikiitävissä hetkissä tärkeät viestit, kuten Aalto yliopiston maisteriopintojen ensimetreillä järjestetyn Global Politic Economy -luennolla puhuneen entisen valtiovarainministerin, suurlähettilään, Suomen ensimmäisen EU-komissaarin ja Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen sanat: Jos saa mahdollisuuden kansainvälistyä, tilaisuuteen on tartuttava ja tie on käytävä loppuun asti. Syntyneistä suhteista täytyy myös pitää huolta. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että saa sellaisen mahdollisuuden.
”Nuo lauseet tulivat elämääni sellaisella hetkellä, että ne tuntuivat minulle tarkoitetulta neuvolta. Sitähän Fulbright tekee, luo mahdollisuuksia, mutta itse niihin pitää tarttua, tavoitella aktiivisesti ja ottaa itse vastuu valinnoistaan. Itsehän minä olen vastuussa opiskelupaikasta, syntyvistä suhteista ja urasta, mutta mikään ei olisi mahdollista ilman tätä apurahaa. Siihen liittyy vastuu, mutta myös paljon vapautta.”
Teksti ja valokuvat: Anne Karppinen
Kuvankäsittely: Petri Seppä